1. Sukujuhla

Auttin suku kokoontui ensimmäiseen kokoukseensa 7.8.1993 Auttin kappelille. Tapaamiseen oli kolme aihetta: Suvun esivanhempien Juho ja Kaisa Oikaraisen ja heidän poikiensa muutosta Auttiin oli kulunut 150 vuotta. Samalla vietettiin myös kenraali P. A. Auttin syntymän satavuotismuistojuhlaa. Kolmantena aiheena oli sukuseuran perustaminen. — Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Esa Autti Muhokselta ja sihteeriksi Aulikki Autti Rovaniemeltä.

Monien tiet toivat Auttiin

"Auttin suvun esipolvet" - Lauri Auttin esitelmä (työstettävänä)

Kenraaliluutnantti ja Mannerheimristin ritari P. A. Autti

Jäsenlehti 2.

KUVA

Auttin sukuseura pystytti 1. sukujuhlassaan 7.8.1993 muistokiven Auttin talon paikalle.

Monien tiet toivat Auttiin

Ensimmäisen sukujuhlan kutsussa oli kartta, jossa Auttin sijainti oli kuvattu sitten, että sinne johtaa teitä eri suunnista. Niinhän todellisuudessa onkin, kylä on vanhojen kulkureittien risteyksessä. Monen Auttin suvun jäsenen tie toi 7.8.1993 Auttiin, esimmäiseen koko suvun yhteiseen tapaamiseen. Kokoontumiseen oli kaksi juhlan aihetta: Selvitysten mukaan suvun esivanhemmat Juho ja Kaisa tulivat poikineen Auttiin syksyllä 1843, siis 150 vuotta aikaisemmin. Suvun ehkä tunnetuimman jäsenen, kenraali Pietari Alaksanteri Auttin syntymästä oli kulunut 100 vuotta. Kolmas ja myös tärkeä asia oli Auttin sukuseuran perustaminen.

Juhlapäivän aamu oli pilvipoutainen. Järjestäjät olivat valmistaneet Auttin kappelille kaiken kuntoon jo edellisenä iltana. Perhekunnittain oli jo edellisenä iltana tai varhain aamulla käyty esivanhempien haudoilla ja sankarihaudoilla. Tulokahveille saapui ennestään tuttuja, joskin tapaamisesta oli saattanut kulua kymmeniä vuosia. Kuitenkin yhtä paljon myös aivan outoja. Jokainen sai nimilipun rintaansa ja perhekunnat etukäteen tilaamansa sukukansion. Ilmoittautuneita oli noin 300, mutta paikalle tuli myös muutamia myöhemmin juhlasta innostuneita. Ohjelman juontajana toimi Oskari Autti ja musiikista huolehti Ylä-Kemijoen kansalaisopiston puhallinyhtye Kari Ovaskaisen johdolla.

Juhla aloitettiin Lippulaululla ja Suomen lipun esiin tuonnilla. Auttin suvun vanhin miespuolinen jäsen Martti Autti toivotti juhlaväen tervetulleeksi. Tervehdyssanoissaan hän totesi, että tällainen tapaaminen on ollut hänen haaveissaan, mutta aina hän ei ole oikein jaksanut uskoa sen toteutumiseen. Avauksen jälkeen seurakunnan tervehdyksen esitti kirkkoherra Ilmo Pulkamo. Hän luonnehti juurien etsimisen olevan nykyajan ihmisen keskeisiä pyrkimyksiä. Suvivirsi kajahti torvisoittokunnan säestyksellä komeasti.

Sukukouksemme ja sukuseuran ajatuksen alullepanija Lauri Autti kertoi esitelmässään sukumme varhaisvaiheista, aina 1600-luvulta lähtien. Juuremme ovat Rovaniemen Oikaraisella, josta yksi esi-isistämme on siirtynyt 1700-luvulla Kuusamoon. Esivanhempamme Juho ja Kaisa Oikarainen ovat sitten kolmen poikansa, Juhon, Antin ja Simo-Pekan, kanssa muuttaneet syksyllä 1843 Auttiin Ingeröisen tilan toiselle puolelle. Auttin suvun alku lasketaan tästä perheestä. — Laulu Kymmenen virran maa päätti aamupäivän osuuden.

Ruokatauolla maistuivat lohisoppa ja lihakeitto. Tavattiin tuttuja sukulaisia ja tutustuttiin uusiin. Kaikilla oli hyvä mieli. — Jälleen keräännyttiin penkkeihin laulamaan kotiseutulaulua Olet maamme armahin Suomenmaa. Kerttu Ruumensaari esitti kaksi yksinlaulua. Toisen niistä, karjalaisen kehtolaulun, hän omisti sekä isoäidilleen Emma Niskalalle että sodassa kaatuneelle isälleen Vieno Niskalalle.
Omassa esitelmässäni kerroin Auttin kylän historiasta sekä erityisesti sukumme vaiheista siellä. Tietoni perustuivat osittain arkistotyöhön, mutta valtasosin erilaisiin kyselyihin, joita alkukesästä 1993 tein. Keskeisen osan muodosti tietysti se muistitieto, jota lapsesta asti on mieleeni jäänyt. Esittelin myös sukunimemme historian.

Koska kyseessä oli myös kenraali Pietari Aleksanteri Auttin syntymän 100-vuotismuistojuhla, ohjelmassa oli Jääkärien marssi, jonka yleisö kuunteli seisaaltaan. Kenraali Auttin sisarenpoika Kauko Kaltio piti enonsa elämänvaiheista esitelmän, jossa tuli esille sekä suvun että koko Suomen historiaa monien vuosikymmenien ajalta. Sillanpään marssilaulun sävelet päättivät tämän juhlavan osuuden.

Päiväkahvin jälkeen lauloimme Arvon mekin ansaitsemme ja pidimme sukuseuran perustavan kokouksen. Puheenjohtajana toimi Esa Autti, joka myös valittiin sukuseuran esimieheksi. Kokous valitsi sukuneuvoston jäsenet kolmeksi vuodeksi. Seuraava kokous päätettiin pitää vuonna 1996.

Ohjelmassa seurasi siirtyminen suvun vanhan asuinpaikalle, Jyrhämäntörmälle. Osa väestä lähti kävellen, osa autoilla. Joukon edessä ajoi Esko Harju-Autti ja olin hänen autossaan kovaäänisen kautta kertomassa ohitettavista taloista ja muista paikoista. Moni suvun jäsen näki ne nyt ensimmäistä kertaa.

Vanhan pirtinpäädyn paikalle oli pystytettynä Kemijoen pohjasta nostettu kivipaasi. Sen päältä poistivat peitteen Veikko Harju-Autti ja Eeva Pitkänen, jonka lapsuudenkoti vanha Juhon talo oli. Lauloimme vielä yhdessä, ja hyvin monet ottivat kuvia perhekunnittain. — Kappelille palasimme vanhan kylätien kautta ja pysähdyimme myös Harjun pihalla.

Juhlapaikalla Kerttu Ruumensaari vielä lauloi lähtiäisiksi. Veikko Harju-Autti esitti tilaisuuden päätössanat ja toivotti suvun tervetulleeksi juhlaan kesällä 1996. Maammelaulu ja lipun poistuminen päättivät historiallinen tilaisuuden.

Marketta Harju-Autti

Teksti on julkaistu AUTTIn sukulehdessä kesällä 2001

_ _ _

Ensimmäisen sukujuhlan esitelmät ovat sukukansiossa ja niitä on saatavissa myös tämän kesän sukujuhlassa.